Tänään Atte sai totutella valjaisiin jotka kävin ostamassa samalla reissulla, kun kävin katsomassa sitä Turen Intoa, johon en ollut aivan tyytyväinen. Se yritti viedä, pukitteli ja säikkyili. Mentiin siis orin kanssa kahdestaan 10km maasto ja se oli tottapuhuen hirveää! Omistaja oli valmis antamaan pojun mun mukaan ihan ilmaiseksi, mutta kieltäydyin ja kerroin jatkavani etsintää.. Samalla tallilla oli vielä toinenkin koklattava, nimittäin nvh-t, jonka nimeä itse omistaja ei edes muistanut (!!). Se on tosin ymmärrettävää, sillä kyseessä oli 190hevosen siittola. Poni oli tosi pulleassa kunnossa ja näytti siltä, ettei sitä oltu hetkeen liikutettu. Omistaja vakuutti, että tamma on liikutettu joka päivä, joka epäilytti vielä lisää. Haettiin kuitenkin suitset ja harjattiin norjis pikaisesti. Kaunis se oli, ei sen puoleen. Selkään kämpeäminen oli täyttä tuskaa, niin pyöreä poni oli! Menin sen kanssa parin-kolmen kilsan maaston ja oli todella ihastunut. Se oli niin leppoisa ja totteli kuin unelma, oli reipas jnejnejne.. Tarjosin 5000ve ja sillähän tamma, jonka nimen om kävi tarkastamassa, oli minun. Nimi oli Ønskeliste Jente ja se tarkoittaa Toivetyttöä <3 Jenteksi sitä kai kutsutaan.
Matkalla kotiin oli heppatarvikeliike, josta poikkesin hakeen Attelle ruskeat valjaat ja punaisen silapehmusteen, että voidaan alkaa totutella valjaisiin. Jentelle ostin riimun, narun, harjat, harjapakin, pari loimea, suitset ja ratsastusvyön + yhden satulahuovan. Lisäksi ostin uuden talikon, aitalankaa, hevosnameja ja ruokakupin pullerolle. Tässävaiheessa Jenten osto alkoi hieman kaduttaa, sillä sehän on tamma! No, kauppoja ei enää voi perua, joten Atte saa kestää. Ja Jente. Kotona väsäsin tammalle jonkinmoisen laitumen ja laitoin sen sinne. Hieman se kummasteli, mutta alkoi mutustella heiniään. Varustehuone tyhjäksi ja sinne purut ja ruoka + vesiastiat ja Atten vanha, ruma ja musta heinäverkko. Varustetelineet ruuvasin kiinni käytävän seinään ja rehut raahasin ulos pressun alle. Onneksi varustehuoneen ja Atten karsinan välissä on vain pieni käytävä, niin ponit saa nähdä toisensa. Kaikki Jenten varkat, jotka ostin oli muut keltaisia, mutta suitset ja ridavyö oli mustat. Näin on molemmilla ponnyillä omat teemavärinsä!
En halunnut jättää Attelle toista vaparia, joten hain sen tarhasta, harjasin ja putsasin kaviot. Laskin silat vaaarovasti ja hitaasti orin selkään ja annoin sen totutella. Eihän poni tuosta mtn sanonut. Löysäsin vyön alimpiin reikiin ja aloin rauhassa kiinnittää sitä niin, ettei se eds oikein osunut orin mahaan.. Hieman poni säpsyili, mutta rauhoittui kun annoin porkkanan. Annoin valjaitten olla paikallaan hetken ja otin ne pois. Taputin oria ja otin sen naruun. Taluttelin sitä ulkona hieman ja käytiin me hieman Jenteäkin vilkaisemassa. Ihan vähän vain, kun alkoi ori vaikuttaa siltä, että kohta mennään! Kävin sitten Atten kanssa pienellä metsäkävelyllä ja laitoin sen talliin. Ei muutakun mössöt naaman eteen ja hakemaan Jenteä. Tamma tuli mielellään sisään ja juoksiki suoraan heinäverkolleen. Kun en sille mitään mössöjä antanut, laitoin ämpäriin omenia, leipiä ja porkkanoita ja heitin sen pullukan nassun eteen. Sammutin valot ja jätin ponit nukkumaan :)
Matkalla kotiin oli heppatarvikeliike, josta poikkesin hakeen Attelle ruskeat valjaat ja punaisen silapehmusteen, että voidaan alkaa totutella valjaisiin. Jentelle ostin riimun, narun, harjat, harjapakin, pari loimea, suitset ja ratsastusvyön + yhden satulahuovan. Lisäksi ostin uuden talikon, aitalankaa, hevosnameja ja ruokakupin pullerolle. Tässävaiheessa Jenten osto alkoi hieman kaduttaa, sillä sehän on tamma! No, kauppoja ei enää voi perua, joten Atte saa kestää. Ja Jente. Kotona väsäsin tammalle jonkinmoisen laitumen ja laitoin sen sinne. Hieman se kummasteli, mutta alkoi mutustella heiniään. Varustehuone tyhjäksi ja sinne purut ja ruoka + vesiastiat ja Atten vanha, ruma ja musta heinäverkko. Varustetelineet ruuvasin kiinni käytävän seinään ja rehut raahasin ulos pressun alle. Onneksi varustehuoneen ja Atten karsinan välissä on vain pieni käytävä, niin ponit saa nähdä toisensa. Kaikki Jenten varkat, jotka ostin oli muut keltaisia, mutta suitset ja ridavyö oli mustat. Näin on molemmilla ponnyillä omat teemavärinsä!
En halunnut jättää Attelle toista vaparia, joten hain sen tarhasta, harjasin ja putsasin kaviot. Laskin silat vaaarovasti ja hitaasti orin selkään ja annoin sen totutella. Eihän poni tuosta mtn sanonut. Löysäsin vyön alimpiin reikiin ja aloin rauhassa kiinnittää sitä niin, ettei se eds oikein osunut orin mahaan.. Hieman poni säpsyili, mutta rauhoittui kun annoin porkkanan. Annoin valjaitten olla paikallaan hetken ja otin ne pois. Taputin oria ja otin sen naruun. Taluttelin sitä ulkona hieman ja käytiin me hieman Jenteäkin vilkaisemassa. Ihan vähän vain, kun alkoi ori vaikuttaa siltä, että kohta mennään! Kävin sitten Atten kanssa pienellä metsäkävelyllä ja laitoin sen talliin. Ei muutakun mössöt naaman eteen ja hakemaan Jenteä. Tamma tuli mielellään sisään ja juoksiki suoraan heinäverkolleen. Kun en sille mitään mössöjä antanut, laitoin ämpäriin omenia, leipiä ja porkkanoita ja heitin sen pullukan nassun eteen. Sammutin valot ja jätin ponit nukkumaan :)
RSS Feed