Tänään Atte sai totutella valjaisiin jotka kävin ostamassa samalla reissulla, kun kävin katsomassa sitä Turen Intoa, johon en ollut aivan tyytyväinen. Se yritti viedä, pukitteli ja säikkyili. Mentiin siis orin kanssa kahdestaan 10km maasto ja se oli tottapuhuen hirveää! Omistaja oli valmis antamaan pojun mun mukaan ihan ilmaiseksi, mutta kieltäydyin ja kerroin jatkavani etsintää.. Samalla tallilla oli vielä toinenkin koklattava, nimittäin nvh-t, jonka nimeä itse omistaja ei edes muistanut (!!). Se on tosin ymmärrettävää, sillä kyseessä oli 190hevosen siittola. Poni oli tosi pulleassa kunnossa ja näytti siltä, ettei sitä oltu hetkeen liikutettu. Omistaja vakuutti, että tamma on liikutettu joka päivä, joka epäilytti vielä lisää. Haettiin kuitenkin suitset ja harjattiin norjis pikaisesti. Kaunis se oli, ei sen puoleen. Selkään kämpeäminen oli täyttä tuskaa, niin pyöreä poni oli! Menin sen kanssa parin-kolmen kilsan maaston ja oli todella ihastunut. Se oli niin leppoisa ja totteli kuin unelma, oli reipas jnejnejne.. Tarjosin 5000ve ja sillähän tamma, jonka nimen om kävi tarkastamassa, oli minun. Nimi oli Ønskeliste Jente ja se tarkoittaa Toivetyttöä <3 Jenteksi sitä kai kutsutaan.

Matkalla kotiin oli heppatarvikeliike, josta poikkesin hakeen Attelle ruskeat valjaat ja punaisen silapehmusteen, että voidaan alkaa totutella valjaisiin. Jentelle ostin riimun, narun, harjat, harjapakin, pari loimea, suitset ja ratsastusvyön + yhden satulahuovan. Lisäksi ostin uuden talikon, aitalankaa, hevosnameja ja ruokakupin pullerolle. Tässävaiheessa Jenten osto alkoi hieman kaduttaa, sillä sehän on tamma! No, kauppoja ei enää voi perua, joten Atte saa kestää. Ja Jente. Kotona väsäsin tammalle jonkinmoisen laitumen ja laitoin sen sinne. Hieman se kummasteli, mutta alkoi mutustella heiniään. Varustehuone tyhjäksi ja sinne purut ja ruoka + vesiastiat ja Atten vanha, ruma ja musta heinäverkko. Varustetelineet ruuvasin kiinni käytävän seinään ja rehut raahasin ulos pressun alle. Onneksi varustehuoneen ja Atten karsinan välissä on vain pieni käytävä, niin ponit saa nähdä toisensa. Kaikki Jenten varkat, jotka ostin oli muut keltaisia, mutta suitset ja ridavyö oli mustat. Näin on molemmilla ponnyillä omat teemavärinsä!

En halunnut jättää Attelle toista vaparia, joten hain sen tarhasta, harjasin ja putsasin kaviot. Laskin silat vaaarovasti ja hitaasti orin selkään ja annoin sen totutella. Eihän poni tuosta mtn sanonut. Löysäsin vyön alimpiin reikiin ja aloin rauhassa kiinnittää sitä niin, ettei se eds oikein osunut orin mahaan.. Hieman poni säpsyili, mutta rauhoittui kun annoin porkkanan. Annoin valjaitten olla paikallaan hetken ja otin ne pois. Taputin oria ja otin sen naruun. Taluttelin sitä ulkona hieman ja käytiin me hieman Jenteäkin vilkaisemassa. Ihan vähän vain, kun alkoi ori vaikuttaa siltä, että kohta mennään! Kävin sitten Atten kanssa pienellä metsäkävelyllä ja laitoin sen talliin. Ei muutakun mössöt naaman eteen ja hakemaan Jenteä. Tamma tuli mielellään sisään ja juoksiki suoraan heinäverkolleen. Kun en sille mitään mössöjä antanut, laitoin ämpäriin omenia, leipiä ja porkkanoita ja heitin sen pullukan nassun eteen. Sammutin valot ja jätin ponit nukkumaan :)

Nyt olen yrittänyt pojalle ettii tallipaikkaa, mut ei vaan tunnu löytyvän. Ulkomaille en ole valmis muuttamaan ponin tallipaikan takia! Muutamaa on tarjottu, mutta kaikissa ollut jonkinlaisia vikoja. Olen alkanut miettiin, jos ostaisi Attelle jonkun kaverin. Sellaisen, jonka ylläpito olisi halpaa ja johon ei tarvitsisi niin panostaa. Joku eläkeläinen olisi tosi mielekäs, mutta tavallaan taas kiinnostaisi esim. suokki, jolla voisin sitten ridailla nyt, kun Attella ei vielä voi. Alkoi vaan mietityttään et riittääkö mulla millään aika, kun pitäs hoitaa kahen hepon liikutus ja tallihommat. Monelle se ei ole varmaankaan paljoo, mutta kun pitäisi jotain muutakin tehä. Laskin, että tallilla menisi silloin n. 4-5h. Nykyäänkin kuluu kyllä helposti kolme tuntia, mutta käytän sen esim. tavaroiden järjestelyyn ja varusteiden korjaamiseen tms. Eipä pojua ole yksinelo haitannut, mutta olen alkanut jo tsiikailla yhdeltä tuontisivustolta suomenhevoset -ja eläkeläiset sivuja. Laitan tähän muutaman lupaavan:

MYYDÄÄN KILTTI JA LUPSAKKA SUOKKI-RUUNA
Myyntiin omistajan ajanpuutteen takia lupsakka ja rento maastoputte. Manu, oikealta nimeltään Tili-Manu on todella helppo heppa esimerkiksi aloittelevalle. Sopii erinomaisesti ekaksi hevoseksi, seurahevoseksi tai vain pihankoristeeksi. Kisaamaan ruunasta ei oikein ole, sillä se on tasoltaan vain HeC ja 50cm. Manu on ex-ravuri. Se on 14vuotias ja lopettanut ravi-uransa kaksi vuotta sitten. Tästä toimiva paketti halvalla!
Hinta: 1900ve (tai 2500ve, jolloin mukaan kaikki varusteet)
Yht.otot: [email protected]

UUTTA KOTIA ETSII SH-ORHI TURTORI
Nyt markkinoille saapuu kaikkien unelma, eli sh-orhi Turtori, tutummin Turo. Turo on hyvin hyppäävä, komea, kiltti ja mukavan kokoinen. Säkää on 179cm, joten orhi sopii hieman isommillekin. Ikää löytyy 6v ja kapasiteettiä paljon! Tasoltaan se on tällähetkellä HeA ja 100cm ja kapasiteettiä ainakin tasolle VaB ja 120cm. Ponille kelpaa hyvin kisakoti, mutta myös maastoputen virka, jos koti on muuten passeli. Hinta nousee tason noustessa. Mukaan saa riimun
Hinta: 6000ve
Yht.otot: [email protected]

Monia hienoja tammojakin oli, mutta ne ei nyt käy, johtuen Atten sukupuolesta. Tuo Turtori ehkä hieman hintava jne, eli paremmin sopisi tuo Manu. Olen lähdössä katsomaan huomenna Turtorin isää, Turen Into, joka myös myytävänä. Hintaa herralla on 400ve. Halpuus johtuu siitä, että orilla kesäihottuma ja hieman häikkiä jaloissa. Se on pysynyt kuitenkin terveenä monta vuotta, loimen ja kunnon verkkojen avulla, niin luotan siihen, että toimii jatkossakin. Tasoltaan se on VaB ja 110cm, mutta taipuu nykyisin maximissaan HeB jutut ja esteitä voi hypätä enintään 80cm asti. Pitää nyt kuitenkin katsella. Myös muutama puokki ja älvee löytyi, jotka hieman kutkuttaa... Jos Into toimii hyvin, olen lähes varma, että se lähtee mukaani.

Ainiin, Atten kanssa en tänään tehnyt mitään, eli se sai nököttää vaan tarhassa. Laitoin tänään aitatolpat kesälaitumelle ja kokosin jo hieman katsota, niin sitten kun yöt lämpiää pääsee poika pihalle.

Tänään Atte pääsi hyppämään! Älkää pelästykö, en ollut selässä. Kokosin pienelle "kentällemme" pari estettä ämpäreistä ja harjanvarsista. Hain Atten tarhasta ja laitoin sen kiinni käytävälle. Hieman se riuhtoi, mutta lopetti, kun komensin napakasti, mutta hellästi. Vaihdoin sille uuden, tummanpunaisen bling-riimun päähän ja se ei ollut kovin helppoa, sillä ponilla oli jokin kiukku-vaihde päällä. Pienten vaikeuksien jälkeen riimu oli päässä ja aloin harjailla ponia. Se katto mua ihmeissään ja näytti siltä kun ei ois ikinä nähnykkää harjaa. No joo, sitähän on harjailtu vasta pari viikkoa päivittäin. Kyllähän kasvattaja varmaa sitä pari kertaa oli käsitelly, mutta näin aktiivisessa käsittelyssä se ei oo montaa kertaa ollut.  Kavioita hieman nosteltiin, mutta ei ihan vielä putsattu, kun siihen olisi tarvinnut paljon aikaa ja Atte ei ollut millään parhaalla tuulella.

Poni pois käytävältä ja matka kohti esteitä voi alkaa. Ensin käytiin n. 10min maastokävelyllä, jonka aikana vastaan tuli yksi auto. Auton ohitus meni aika mallikkaasti. Hieman poni tietty pelkäsi, mutta harva 5kk poni onkaan aivan rauhassa auton ohi tullessa.. Sitten hieman ravia pihassa. Se meni kans ihan kivasti, vaikka poni yritti hieman rynniä. Sitten "kentälle" ja esteet pystyyn. Kolme estettä kujineen sai riittää. Kun ne oli hypätty pari kertaa onnistuneesti, sai riittää. Eka poni hieman mietti, hypätäkö vai eikö, mutta kyllä se hyppäs! Maastossa loppukäynnit ja poni tarhaan.

Kasvaakohan Attelle lainkaan etuharjaa :D?! Sillä ei ole edes pientä tupsua...